In My Own Life

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Pian on sen aika..

Pian koittaa se aika kun meidän perhe saa uuden jäsenen. 
Noin kaksi ja puoli viikkoa sitten, torstai-iltana tulimme kotiin,
menimme normaalisti sisälle, kunnes kuulimme äänen, 
se oli kissa, ääni oli lähes ''rääkymistä''.
Ajattelimme että kissalla on nälkä, emme omista mitää eläimiä
joten meillä ei ollu kissanruokaa, annoimme sille tonnikalaa.
Laitoin ruoan eupihan terassille, kissa lähes syöksyi sen kimppuun.
Kissa oli siis pyörinyt koko syksyn piha-alueellamme. 
Silittelin kissaa siinä sitten vähän aikaa ja menin sitten sisälle.
Nukuin yön yli ja ajattelin, että mitä sille kissalle on käynyt.
Aamulla isäni ja siskoni olivat lähdössä seitsemän (7) aikoihin
ja kun ulko-ovi aukesi, kissa ryntäsi sisälle, oletimme että se oli ollut ovemme
takana koko yön. Kissa on kokonaan musta ja sillä on isot nappisilmät.
No kuitenkin, kissa oli sitten aamun meillä kunnes lähdin kouluun, en voinut jättää
sitä asuntoomme yksin sillä emme tunteneet kissaa.
Kun pääsin koulusta kotiin se tuli taas sisälle, annoin sille ruokaa, taas se ''syöksyi''
ruoan kimppuun, päätimme pitää sen yön meillä sillä se kotiutui heti.
Kuitenkin kissa oli meillä sunnuntaihin asti ja sitten veimme sen eläinhoitolaan.
Nyt on kuitenkin tilanne se, että se muuttaa meille 23.12, jos kaikki menee hyvin ja hänet
saadaan sirutettua ja tatuoitua siihen mennessä. Saamme kauan odotetun lemmikin!
Vaikka kissa on joutunut kärsimään ennen meille tuloa, niin nyt hän saa hyvän kodin.
Kissa on musta, noin 5-vuotias poika.
Odotamme koko perhe innolla uutta perheenjäsentä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti